perjantai 11. marraskuuta 2016

Pestit vuodelle 2017

Lippukunnan syyskokouksessa valittiin toimihenkilöt vuodelle 2017. 


  • Lippukunnanjohtaja, Sofia Engblom
  • Apulaislippukunnanjohtaja, Inna Kulla
  • Sihteeri, Johanna Reponen
  • Taloudenhoitaja, Pauliina Seulu
  • Sudenpentu -ikäkauden tiedotustoiminnasta vastaava, Anna-Emilia Koivisto
  • Sudenpentu -ikäkauden toiminnallinen vastaava, Sanna Santala
  • Seikkailija -ikäkauden vastaava, Lea Laaksonen
  • Tarpoja -ikäkauden vastaava, Johanna Reponen
  • Samoaja -ikäkauden vastaava, Iida Halonen
  • Vaeltajaluotsi, Sarita Murtojärvi
  • Aikuisluotsi, Johanna DiNardi
  • Kalustonhoitaja, Wilma Kilpeläinen
  • Painovirheen vastaavatoimittaja, Johanna Seulu
  • Painovirheen taittaja, Pauliina Seulu
  • Viestintävastaava, Johanna Reponen
  • Kisavastaava, Anna Leisvuori
  • Koulutusvastaava, Anna Engblom
  • Aluevastaava, Sofia Engblom
  • Koloemäntä, Noora Koskinen

Kiitos kaikille toimihenkilöille ja muulle lippukunnan johtajistolle upeasta vapaaehtoistyöstä lippukunnan toiminnan mahdollistamiseksi!  Olethan sinä, partiolainen tai huoltaja, muistanut kiittää ahkeraa ja innostunutta johtajaa?

Kuva aikuisten veneenohjaajakurssilta

tiistai 11. lokakuuta 2016

Ruskavaellus 8.-9.10.

Viileänä lokakuun aamuna kolmisenkymmentä hetalaista odotti Turun kauppatorilla linja-autoa rinkat selässä. Bussin saapuessa sinne rynnättiin innoissaan ja reilun puolen tunnin istuskelun jälkeen hetat olivat Tortinmäessä valmiina vaeltamaan! Aivan heti ei kuitenkaan lähdetty matkaan, sillä ensin vuorossa oli yhteisten tavaroiden jakaminen ja rinkkojen säätäminen, jotta matkasta tulisi mahdollisimman miellyttävä ja turhilta selkävaivoilta säästyttäisiin.

Ennen lähtöä varmistettiin, että rinkkojen säädöt ovat oikein.
Päivän reitin kertausta.
Vaeltamaan lähdettiin kahdessa ryhmässä, joista ensimmäinen kulki pääasiassa teitä ja polkuja pitkin, ja toinen taivalsi maastossa hieman pidemmän matkan. Pienenä mainintana tähän väliin, että teksti on kirjoitettu haastavamman reitin valinneen samoajan näkökulmasta, joka ei tiedä miten toisen ryhmän päivä sujui. Muutaman tunnin metsässä tallustamisen jälkeen oli ensimmäisen ruokatauon aika, ja trangioilla valmistuikin nopeasti keittoa kaikille nälkäisille vatsoille. Matka jatkui iloisin mielin kohti Kuhankuonoa ja uusia maisemia alkumatkan tiheiden kuusimetsien vaihtuessa soihin, joilla päästiin kulkemaan pitkospuita pitkin, mikä nopeutti matkantekoa.

Haastavamman reitin valitsijoilla matka alkoi pellon reunaa pitkin.
Maastossa suunnistaminen vaatii jo hieman taitoa, mutta hyvin sujui.
Lounas valmistumassa.
Johtajillakin on kivaa!
Aika kului kuin siivillä ja matkaa karttui, neljän aikaan olikin jo seuraavan pidemmän tauon aika. Tällä kertaa ruuaksi valmistui nuudeleita, joiden joukkoon pilkottiin nakkeja, maissia ja herneitä. Ruoka upposi jälleen joutuin suihin ja maisemia ihaillen rauhoituttiin ruokalevolle, jonka jälkeen matka jälleen jatkui. 

Matkan varrella ihmetystä aiheuttivat myös valtavat muurahaiskeot.
Päivän toinen ruoka valmistumassa.
Kuperkeikat onnistuvat myös rinkka selässä!
Matkaa taitettiin pitkiä pätkiä pitkospuita pitkin.
Seuraavalla tauolla samoajat eriytyivät muusta joukosta samoilemaan Savojärven pohjoispuolen kierrosta, jossa maisemia piti jäädä kuvailemaan vartin välein auringon laskiessa metsän taakse. Yksikään kolmesta pohjoispuolen reitin valitsijoista ei katunut päätöstään kävellä pidempi kierros, sillä maisemat olivat upeita ja kolmestaan metsän siimeksessä oli rauha, jota ei suuressa porukassa voi saavuttaa. Viimeistään tämä kokemus nollasi stressin menneen viikon kokeiden jälkeen ja kahdeksan aikaan auringon laskettua Rantapihalle päästessä oli olo väsymyksestä huolimatta erinomainen.

Samoajia tutustumassa Kuhankuonoon.
Auringon laskiessa maisemat olivat kahta kauniimpia.

Yöpyminen tapahtui siis Rantapihan mökissä, jossa iltapalavalmistelut oli jo aloitettu ja nuorimpien saunottua saatiinkin nauttia tortilloista herkullisin täyttein. Illan kuluessa samoajatkin pääsivät saunaan ja nuorimmat kömpivät makuupusseihin keräämään energiaa uutta päivää varten. Vanhempien samoajien palatessa saunalta hiljenivät tarpojat ja loput samoajatkin, jotka makuupusseissaan vielä nauroivat päivän kommelluksille ja niin Rantapihalla ummistettiin silmät.

Sunnuntaiaamu ei alkanut kuvankauniilla auringonnousulla, mutta puuron syötyään olivat kaikki siivoamisen parissa ja rinkat pakattiin jälleen vaelluskuntoon. Kymmenen jälkeen alkoi toisen päivän vaellusurakka, jonka viimeisenä etappina ennen kauppatoria oli 12 kilometrin päässä siintävä bussipysäkki. Jalat lauantailta turvoksissa ja hartiat kantamuksista väsyneenä hetat laittoivat jalkaa toisen eteen ja legendaarisen tsemppi-biisin, Eye of the Tigerin, soidessa suurin osa porukasta ehti suunnitelman mukaiseen bussiin, mutta osa käveli hieman rauhallisemmin ja pääsi kauppatorille vasta seuraavalla vuorolla. Väsymystä oli ilmassa, eivätkä kantapäihin hiertyneet rakot helpottaneet oloa, mutta silti paluumatkakin oli pelkkää naurua ja jälleen kokemusta rikkaammat hetat pääsivät viikonlopun vaelluksen jälkeen koteihinsa suihkuun ja omaan sänkyyn!



Sunnuntain matka taittui teitä pitkin.

Teksti ja kuvat: Johanna Seulu

maanantai 29. elokuuta 2016

Kengurut retkellä

Kun viikottainen partiotoiminta saatiin viime viikon aikana tämän syksyn osalta alkuun, oli kertakaikkisen mahtavaa päästä samana viikonloppuna vielä aloittamaan retkitoimintakin.

Tällä kertaa oltiin vain yksi yö ja se vietettiin Lean perheen mökillä Laitilassa.


Lauantaina lähdettiin kaikessa rauhassa puolen päivän aikaan ajelemaan kohti Laitilaa. Mukana olivat 10 Kengurua sekä Lea ja Iiris.
Mökille saavuttuamme asetuimme taloksi lautamökkiin. Sitten tutustuttiin pihapiiriin ja kaikkiin rakennuksiin kovan tuulen pauhatessa. Tytöt rupesivat tekemään "vuokratyötään" eli siirtämään puukatoksesta kuivia polttopuita puuvajaa.
Samalla Lea kävi tiukkaa taistoa tuulta ja vaikeita olosuhteita vastaan saadakseen pihan avonuotiopaikalle tulen aikaiseksi. Myös lettujen paistamiseen meni kauan, kun kova tuuli viilensi muurikkaa. Lopputulos kuitenkin maittoi kaikille loistavasti ja välipalan syömiseen ei montaakaan minuuttia sujahtanut.
Pienen vapaahetken jälkeen ryhdyttiin suunnittelemaan Heta-päivää. Tästä suunnittelusta ei kuitenkaan paljastuksia heru ;) Hyvät suunnitelmat saatiin aikaiseksi ja niiden päätteeksi maittoi pienen vapaahetken jälkeen päivällinen.
Sauna päälle ja tiskivesi siellä lämpenemään. Rentoa hengailua, pieni tiskaustuokio ja pitkä, pitkä saunatuokio.

Siinä se hämärän aika meni ja yhtäkkiä olikin kello tosi paljon ja kaikkialla pimeää. Pimeyttä valaisemaan sytytettiin kuitenkin pihalle uudestaan nuotio, jonka äärellä tehtiin sitten makkaraa ja vaahtokarkkeja iltapalaksi.

Koska lautamökkiin oli jo asetuttu taloksi oikein sänkypaikkoja myöten, päätettiin yhteistuumin hengata iltaa (ja yötä) hirsimökin puolella. Kynttilät valaisivat oikein riittävästi ja juttua riitti pitkälle yöhön.

Sunnuntaina oikeastaan vain syötiin, siivottiin ja suunniteltiin syksyn toimintaa.


Viikonloppu oli erittäin onnistunut ja porukan ryhmähenki loistava <3


Kaunis oli auringonlasku


perjantai 17. kesäkuuta 2016

Syksystä 2016

Sama info on lähetetty myös sähköpostitse, mutta tässä vielä kertaalleen :-)

Vihdoin on kesälomat alkaneet ja partiolaiset pääsevät leireilemään! Tässä on kuitenkin päivämääriä ensi syksylle, ja kannattaa laittaa ne kalenteriin ylös jo nyt. Lopussa vielä vinkkiä kesän 2017 kesäleiristä!
Kaikista tapahtumista ja niihin ilmoittautumisesta tulee lisää tietoa syksyllä. 
22.8. klo 18-19 Uusien partiolaisten ilmoittautumispäivä Henrikinkirkolla. Partioon voi liittyä minkä ikäisenä tahansa! Ilmoittautumispäivässä kerrotaan partiosta ja uudet jäsenet saavat ilmoittautua mukaan. Tapahtuma on yhteinen Kupittaan Henrikinpoikien kanssa. 
Viikko 34 Ryhmät aloittavat viikoittaiset kokouksensa, jolleivat ryhmän johtajat toisin ilmoita. Kokoontumisajat voi tarkistaa Ryhmät –osiosta nettisivuilta. Uusien seikkailijoiden eli nelosluokkalaisten ensimmäinen kokous on torstaina 25.8. klo 18 kololla Henrikinkirkon alakerrassa. Samaan aikaan on sudenpentujen syksyn ensimmäinen kokous Henrikinkirkon yläkerrassa.
9.-11.9. Yhteisretki Kupittaan Henrikinpoikien kanssa. Merirosvoteemaisella leirillä päästään muun muassa jollailemaan ja melomaan. Ilmoittautumaan retkelle pääsee tästä linkistä: 
https://docs.google.com/forms/d/1Oq1aiP13QF3wae1jtncgJyQwongi0ozIB_gU2lBqmmE/viewform?edit_requested=true

8.-9.10. Ruskavaellus Kuhankuonolla kaikille seikkailijoille ja tarpojille.
8.10. Kaakkois-Turun alueen lippukuntien sudenpentukisat Katariinanlaaksossa.

20.10. Heta-päivä. Vietämme yhdessä Hetan nimipäivää, ja kaikkien ryhmien kokoukset on siirretty torstaille.
4.-6.11. Sudenpentujen yöretki Kunstenniemessä.
26.11. Joulumyyjäiset Henrikinkirkolla
6.12. Itsenäisyyspäivän kirkko
8.12. Lippukunnan yhteinen joulujuhla

Vaikka tämäkään kesä ei ole vielä päässyt kunnolla alkuun, niin nyt jo voidaan antaa vinkkiä kesän 2017 kesäleiristä. Kesäleiri järjestetään kesäkuun ensimmäisillä viikoilla ennen juhannusta, joten jos suunnittelette jo ensi kesän menoja niin kannattaa jättää tämä vapaaksi. Kesäleirille saavat osallistua seikkailijat ja sitä vanhemmat. Ihan vielä ei paljasteta tarkkaa suunnitelmaa, mutta googlettamalla "Anarjohka" saat jo hyvän vinkin ;)
Ihanaa kesää toivottaen,
Sofia ja muu johtajisto

tiistai 7. kesäkuuta 2016

Kevätretki kesän kynnyksellä

Kolibrit nauttivat kesäisen lämpimistä ja melko aurinkoisista keleistä Kunstenniemessä 27.-29.5. viettäen oman seikkailijajoukkueen kevätretkeä. Mukana oli 7 seikkailijaa ja johtajista Lea + Wilma.

Perjantaina huomattiin heti saapuessa nätti keli + posketon määrä hyttysiä. Illalla leikittiin ulkona ja syötiin iltapala.

Lauantaina herättiin pirteästi kahdeksalta, naposteltiin aamupala ja aloitettiin ohjelma. Ohjelman ensimmäinen aktiviteetti liittyi Suomen lippuun ja sen käsittelyyn - opettelun jälkeen lippu nousi komeasti lipputankoon ja sai varsin pian tuulta alleen.
Seuraavaksi jatkettiin kisailun merkeissä ja selvitettiin Kolibrien partiotaitojen taso. Jokainen pääsi kiertämään rasteja sekä pitämään omaa rastia ihan itsekseen.
Välillä syötiin lounasta ja juotiin päivämehut herkkujen kera.
Aktiivista leikkimistä, pientä kävelyä ympäri Kunstenniemeä ja jo alkuillasta saunaan. Saunan jälkeen päivällistä ja vapaata oleilua.
Leikki ulkona päättyi lipun laskuun ja siitä alkoi jännittävääkin jännittävämpi siirtymä seikkailijoista tarpojiin. Tämän siirtymän sisältö jää retkellä olleiden tietoon, mutta lopulta kahdelta yöllä päästiin nukkumaan.

Sunnuntaina maittava brunssi, tavaroiden pakkaamista ja mökin siivoamista. Vähän ehdittiin myös leikkimään.

"Retki oli kiva!"
"Leikittiin paljon ja erilaisia leikkejä :)"
"Siirtymä oli jännä"

Retkeltä voidaan vinkata Tammileirille lähtijöille, että illat (ja yöt) ovat oikeasti viileitä ja että ainakin Rymättylässä oli hyttysiä paljon!

Aurinko laski komeasti näiden HeTalaisten viimeisenä seikkailijayönä

Seikkailijoista tarpojiin siirtyivät retken myötä Cesilia, Selma, Katriina, Venla, Sanni, Essi ja Gabriela. Tarpojiin siirtyvät myös loput Kolibrit eli Vilmiina, Zaida, Aada, Shakiba ja Helmi.

keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Kaikki paitsi purjehdus on turhaa?

No ei ihan niinkään.. Mutta kyllä meillä oli hauskaa Heta-purjehduksella! Antaa kuvien kertoa vähän lippukunnan ensimmäisestä omasta viikonloppupurjehduksesta.

Tekemällä oppii! Heikollakin tuulella ruorissa pitää olla tarkkana.


Iltapalaksi syötiin karjalnpiirakoita. Kaikki pääsivät vuorollaan harjoittelemaan kokkaamista veneellä.


Yövyimme luonnonsatamassa Kuusisissa. Aamulla kierrettiin saarta ja toivottiin lisää tuulta.





Hyviä leipäkiviä etsimässä :-)




Takaisin Henrikalle kiivettiin jyrkkää kalliota pitkin köyden avulla. Kuusisista suunnattiin kohti Röölää.

Veneen kannella pitää aina muistaa käyttää pelastusliivejä. Välttämätön varuste oli myös aurinkorasva, sillä auringossa  olisi muuten palanut. Välillä oli niin tyyntä että pystyi pelaamaan korttia kannella.



Lauantai-iltana saavuttiin Lahjasaareen. Tarpojien saunoessa osa johtajista lähti soutelemaan. Hetan ja KHP:n yhteistyö sujui soutamisessakin hyvin, osuttiin karille vain kerran :D
Tarpojat uskaltautuivat kylmään veteen! Lahjasaaressa myös bongailtiin vesilintuja, tunnistettiin ainakin haahka, laulujoutsen, lapintiira, silkkiuikku ja mustakurkku-uikku.


Hetat laskemassa purjeita. 
 Viikonloppupurjehduksen aikana ehti oppia hurjasti ja kaikki jaksoivat kärsivällisesti harjoitella uusia taitoja. Tuli kerrattua niin solmuja kuin merimerkkejäkin, myös veneen osien nimet jäivät muistiin. Syksyllä pyritään saamaan myös nuoremmille ikäkausille iltapurjehduksia. Tarpojat ja sitä vanhemmat voivat osallistua heinäkuussa KHP:n saaristomatkikselle 8.-15.7. Paikkoja on hetalaisille alustavasti vain 4, joten kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä omaan johtajaan tai lippukunnanjohtajaan pian!

maanantai 22. helmikuuta 2016

Lippukunnanjohtajan terveiset!

Moikka!

Täällä kirjoittelee Hetan uusi lippukunnanjohtaja Sofia. Lippukunnanjohtajan tehtävänä on muiden johtajien kanssa mahdollistaa monipuolinen toiminta lippukunnan jäsenille ja varmistaa että kaikilla ryhmillä lippukunnassa menee hyvin. Mulle voi myös tulla kertomaan jos joku asia jää mietityttämään partiossa.

Suurleireiltä kertyneitä partiohuiveja sekä tietysti oman lippukunnan huivi.


Tässä postauksessa kerron vähän itsestäni ja mun partiopolusta.

Ikä: 20-vuotta
Opiskelu: Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta
Lempileiriruoka: Trangialla Italianpata ja nuotiolla tikkupulla
Lempipartioleikki: Rakastan laululeikkejä kuten naapurintätiä, ulkoleikeistä suosikki on lipunryöstö
Lempipartiolaulu: Tiedätkö miksi leiriläinen oon ja illan päätteeksi Ilta pimenee
Lempipartioihanne: Rakentaa ystävyyttä yli rajojen


Hauskinta sudareissa oli:
Leivontakokoukset ja leikkiminen. Jännittävintä oli mun eka yöretki, jossa leikittiin samoja laululeikkejä kuin vieläkin, esimerkiksi Laurenziaa ja ponileikkiä.


Samoajien ja vaeltajien Roverway-leiriltä.
Suurleireillä on tapana vaihtaa partiohuivia jonkun ulkomaalaisen partiolaisen kanssa.

Partionimi:
Sain Harry Potter -teemaisella kesäleirillä partionimen Kosmi. Hetassa partionimen saa ekalla kesäleirillä jossa on vartiolainen, ja nimi liittyy aina johonkin hassuun mitä on tehnyt leirillä. Mun partionimi tulee siitä, että haikilla mittasin jotakin postilaatikkoa tavalla, jota yksi toinen partiolainen sanoi kosmiseksi.

Välttämätön leirivaruste:
Hammasharja, kumisaappaat ja partiohuivi. Melkein kaikkea muuta voi lainata kaverilta. Suomessa kun ollaan niin vaatteet eivät voi kestää liian hyvin vettä.

Hauskinta vartiolaisena oli:
Tässä vaiheessa parasta oli ehdottomasti mun vartio eli Virtahevot. Vuosien mittaan meistä muodostui kaveriporukka jonka kanssa nähtiin lähes päivittäin vaikkei olisikaan ollut partiota. Edelleenkin me Virtahevot tehdään kaikkia partsajuttuja yhdessä, vaikkei enää ihan vartiolaisia ollakaan.

Nelosluokkalaisten Virtahepojen tekemä päiväkirja on nyt hauskaa lukemista.


Parhaat leirit:
Suurin leiri jolla olen ikinä ollut oli vuonna 2011 Ruotsissa järjestetty maailman jamboree, jossa oli noin 40 000 leiriläistä! Kaikki leirit ja retket ovat niin hauskoja ja erilaisia, ettei niitä voi edes verrata keskenään. Sudareiden kanssa on ihanaa puuhastella retkellä, toisaalta suurleireillä pääsee tutustumaan partiolaisiin kaikkialta maailmasta. Mukavaa vaihtelua leireilyyn tuovat myös vaellukset ja purjehdukset. Odotan innolla ensi kesän Finnjamboreeta Roihua, sinne voi vielä ilmoittautua tästä. Sudenpennut ja seikkailijat pääsevät leireilemään Tammileirille!



Kansainvälisissä tapahtumissa pidetään Suomen Partiolaisten sinivalkoista edustushuivia. Kuvassa ollaan matkalla Ruotsin maailman jamboreelle, vietettiin yksi päivä Tukholmassa.


Lippukunnanjohtajana haluan kannustaa kaikkia Hetoja ja muitakin partiolaisia kokeilemaan jotain uutta. Jos et ole aikaisemmin uskaltanut lähteä yöretkelle, niin kerää rohkeutesi ja lähde mukaan. Retket ja leirit ovat ehdottomasti parasta partiossa, ja toivottavasti myös kotiväki kannustaa perheen partiolaista lähtemään mukaan uusiin partioseikkailuihin.






Partioterveisin,
Sofia / Kosmi

PS. Partioon voi liittyä minkä ikäisenä tahansa. Lisää tietoa ryhmistä ja Henrikin Tapulityttöihin liittymisestä löytyy nettisivuiltamme: http://henrikintapulitytot.fi





torstai 21. tammikuuta 2016

Millaista on olla sudenpentuna HeTa:ssa?


Ilvekset suorittavat toimittaja-jälkeä ja pohtivat millaista on olla sudenpentuna Partiossa.


 

Tässä mielipiteitä siitä mikä on kivaa sudenpentujen toiminnassa:

-          kesäleirit, saa nukkua ulkona teltassa oman laumalaisten kanssa

-          yöleirit mökkimajoituksessa oman lauman kanssa ja kaikenlainen puuhastelu

-          sudenpentujen jälkien suorittaminen, saa itse vaikuttaa mitä tehdään

-          kaikenlainen yhdessä tekeminen oman lauman  ja muittenkin sudarilaumojen  kanssa

-          leikkiminen !

-          uusien kavereiden saaminen

-          joskus saa myös pelleillä ja pitää muutenkin hauskaa

-          iltavaellus nuotiopaikalle

-          naamiasjuhlat ja nyyttikestit

-          askartelu yhdessä ryhmän kanssa

-          ulkoilu ja ulkona leikkiminen

-          oppii uusia asioita

-          makkaranpaisto itse tekemällä makkaratikulla nuotiolla

-          partiolaulut ja huudot

 

Mitä yöleireillä sitten tehdään ?

-          Mennään syömään ja välillä ollaan sisällä ja välillä ulkona, kesällä telttakin on ulkona. Tehdään itse ruokaa trangioilla, tiskataan omat astiat ja nukutaan makuupussissa teltassa. Veistellään puukolla. Tehdään kaikkea kivaa ulkona, leikitään ja rakennellaan ja käydään tekemässä erilaisia juttuja rasteilla. Ja sitten istutaan nuotiolla.  Joskus uidaan ja saunotaan. Joku soittaa kitaraa ja lauletaan.

 

Kannattaako tulla Partioon ?

-          Kyllä ! koska se vaan on niin kivaa, oppii uusia taitoja ja saa uusia kavereita J